Takatalvi iski jälleen viikonloppuna, mutta ei se Viljoa haitannut. Päin vastoin. Se oli ihan täpinöissään, kun oli lunta taas maassa. Lauantaina ekaa kertaa kotia mentyä Viljon kanssa "jäljestettiin". Viljo seurasi koko loppumatkan ukon jalanjälkiä, kun ukko oli mennyt aikaisemmin kotiin. Ukko oli mennyt metän halki, mistä mä en ole koskaan kävellyt. Sanoin vain Viljolle, että "etsi", niin se nuuski niin tarkasti jalanjälkiä. Viljo johdatti minut lopulta ihan koti-ovelle asti. Huomasi ja tunnistin ukon kengänjäljet muitten jälkien seasta, mutta annoin Viljon tarkotuksella johdattaa minut kotia. Ehdotin ukolle, että voitaisiin tehä tämä uudestaan, kun Viljo tuntui nauttivan siitä hommasta. Sunnuntaina menin Viljon kanssa Rekolan koirapuistoon. Oltiin ulkona kaiken kaikkiaan 2-3 tuntia. Viljo yllätti minut koirapuistossa huonolla käytöksellään mitä se ei ole ennen tehnyt. Hän repi narttukoiran hännästä koirapuistossa. Narttu huusi kuin syötävä. 2 kertaa jouduin kieltää Viljoa ja se lopulta lopetti sen hännän repimisen. Kaikki koirat lähti aikanaan pois koirapuistosta ja mie ja Viljo oltiin hetken verran kahdestaan ennen kotia lähtöä. Harjoittelin "agilityä" Viljon kanssa. Hyvin oppi renkaan yli hyppäämisen ja pyramidin läpi kiipeilyn. (Tai mikä lie sen nimi nyt onkaan.) Pujottelua ei mennyt niin hyvin. Hyppi ja näykki sormiani, kun halusi namin multa. Välillä pari pujotusta onnistui, mutta sit se alkoi taas pelleilemään. Täytyy harjoitella lisää tota "Agilityä" Sen verran kivaa se oli ja onhan se hyvä, että Viljo oppii uutta. Ei sitä tiedä, jos joku kerta alkaisinkin hänen kanssaan harrastamaan agilityä. Mutta kyllä toi jäljestys on käynnyt mielessä vähän enemmän. No, täytyy kattoo, että mitä päivä tuo tullessaan ja mistä me kummatkin pidämme. Rekolan koirapuistosta tykkään paljon enemmän, kuin Korson, koska Rekolan koirapuistossa on "Agility rata". Korson koirapuistossa sen sijaan ei ole yhtään mitään, paitsi kuraa kaikkialla.