Tänään lähden ukkoni kanssa Ruotsiin ja tulen lauantaina takaisin. Viljo jää kotiin pikkuveljeni kanssa. Veljeni lupasi olla meillä eläinten hoitajan sen aikaan, kun tulemme reissusta. (Avaimet annoin veljelleni.)

 

Tein tänään 2 tunnin aamulenkin. Otin kameran mukaan ja Viljon tietenkin. Sain otettua muuten hienoja kuvia Viljosta. Ainoastaan yks miinuspuoli on se, etten ollut muistannut pyyhkiä sen rähmiä simmuista. No, pikku vikahan se onneksi on. Tuli otettua linnuistakin pari hassua kuvaa ja metsästä. Viljo enemmän, koska tykkään kuvailla koiraani paljon.

 

Heittelin Viljolle koirannappuloita pitkin hiihtolatua, jotta hän saisi aivojumppaa siinä samalla. Häb tykkäsi kovasti etsiä 1 nappula kerrallaan nappuloita. Harjoittelin samalla hänen kanssaan sivulle käskyä ja seuraamistakin. Nyt meni paljon paremmin treeni, kun oli parempaa herkkua. Kyllä huomaa koirasta, että hän tykkää olla vapaana ulkona. Saa kulkea omaan tahtia ja nuuskia jokapaikassa. Oli onneksi ihana aamu-aurinko, niin sain otettua valoisia kuvia pitkästä aikaan.

Kotiapäin kun kävelimme pikkuhiljaa, niin päätin laittaa hänet hihnaan, koska kävelimme autotien vieressä olevalla kävelypolulla, mikä on vilkas ja kuorma-autoja, busseja ja autoja kulkee koko ajan. Vähän matkan päässä nökötti romu auto, jota Viljo pelkäsi. Veti stoppareita ja itki. Päätin siedättää sitä romuautoon ja palkitsin hänet aina silloin, kun oli hiljaa minun vierelläni ja tietenkin siitäkin, jos se uskalsi olla sen auton lähellä. Poliisiauto kulki siitä meidän ohi ja tarkkailivat meidän touhuja vähänaikaan, kunnes ne häipyivät pois. 3 erillaista ambulanssiakin meni ilman vilkkuja meidän ohi aika hiljaa.  Se romuauto oli siiretty lähelle kävelypolkua, niin sentakia pystyin treenailemaan Viljon kanssa vähän aikaan.

Pikku siedätyksen jälkeen jatkoimme matkaa kotiapäin. Harjoittelin kävelypolullakin Viljon kanssa seuraamista ja se meni aika hyvin. Nameja sai siitä hyvästä hän. Seuraamistreenin jälkeen siedätin hänet ohi kulkeviin kuorma-autoihin. Välillä yritti lähteä karkuun, mutta lopetti sen aika nopeasti, kun hän älysi, että hän saa namia hyvästä käytöksestä.  Lopulta hän sieti kutakuinkin hyvin sen, että ainakin 3 kuorma-autoa meni meidän ohi. Ei lähtennyt karkuun niitä, mutta tarkkaili niitä hiljaa. Palkitsin hänet hienosta käyttäytymisestä ja jatkoimme matkaa kotia päin. Kotia kun päästiin, niin annoin aamupalan hänelle ja nyt hän nukkuu tyytyväisenä.

 

klo.14.02 tulee bussi ja siihen ukkoni ja mie mennään. Menemme Helsinkiin. Syömme Hesessä ja senjälkeen hyppäämme laivaan. Laiva lähtee klo.17.30.

Viljo joutuu nyt olemaan sen aikaa kotona yksin kissan kanssa, kunnes veljeni pääsee koulusta. Mutta sitä ennen se käy omassa kotona ja sit se tulee meille. Hän onneksi lupasi heti tultuaan tehä pitkän lenkin Viljon kanssa. Ennenkuin ukko ja mie hyppäämme bussiin, niin sitä ennen joko mie tai ukkoni käytämme  Viljon ulkona pissalla, ettei sen tarvii montaa tuntia pidättää.